
Aloitin kilpaurani jo 7-vuotiaana kilpaillen lähinnä esteratsastuksessa ensin poneilla, sitten hevosilla kansallisissa ja kansainvälisissä luokissa. Olen kouluttanut ja kilpailuttanut paljon nuoria hevosia.
Oman kilpaurani ja elämän mittaisen hevosten parissa työskentelyn ansiosta olen kokenut, että ammattitaitoinen valmentaja, joka osaa huomioida kaikentasoisten ratsastajien ja hevosten tarpeet, on todella olennainen kehittymisen ja menestyksen kannalta.
Kilparatsastajana huomasin henkisen valmentautumisen merkityksen. Opiskelin elämäntaidon valmentajaksi, koska halusin auttaa myös muita kuin ratsastajia saavuttamaan tavoitteensa ja unelmansa.




Vanhempani Chrisse ja Thor Fagerström perustivat ratsastuskoulu Poni-Haan ollessani kuusivuotias keväällä 1974. Olin innokas ponityttö ratsastin ja kilpailin todella paljon.
Vartuttuani muutin vuodeksi Hollantiin Daan Nanningin luokse töihin ratsuttajaksi ja syventämään hevosten koulutustaitojani.
1987 opiskelin ratsastuksenopettajaksi Ypäjällä. Myöhemmin olin joitakin vuosia töissä ratsastuksenopettajana Poni-Haassa ja Ypäjällä ratsuttajalinjan opettajana.
Vuonna 1991 minusta tuli Poni-Haan toimitusjohtaja. Kävin Helsingin kauppakorkeakoulun järjestämän vuoden kestävän OMA pienyritys -koulutuksen, josta sain paljon tietoa yrityksen johtamisesta. Suoritin myöhemmin yrittäjän ammattitutkinnon. Poni-Haasta tuli Suomen suurin ratsastuskoulu ja meidät valittiin Vantaalla vuoden yrittäjiksi 2005.


Olin kunnianhimoinen. Minulla oli paljon ideoita ja visioita, joita toteutimmekin veljeni Pontus Fagerströmin ja Poni-Haan upean henkilökunnan sekä talliyhteisön kanssa. Elimme hienoja aikoja. Kehitin paljon uusia asioita ja mm. Ratsastuskoulujen Laatutallijärjestelmä sai alkunsa visiostani ja halustani nostaa laadukkaat ratsastuskoulut esille, jonka Suomen Ratsastajainliitto vei käytäntöön. Toimitusjohtajan työ oli ajoittain melko stressaavaa, enkä koskaan oikein osannut hoitaa itseäni. Söin satunnaisesti mitä sattui, enimmäkseen Mäkkärin Big Mac -aterioita ja karkkia. Aamupalaa en syönyt koskaan. Nukuin hyvin vähän ja kävin nuorempana paljon ulkona kavereitten kanssa, jolloin tuli valvottua entisestään. Tein todella pitkiä päiviä ilman riittävää lepoa. Olin mukana useassa vapaaehtoistoiminnassa. Viikonloput menivät kisamatkoilla ja lomat olivat juhannuksena ja marraskuussa viikko, pari etelässä.
Nautin täysin siemauksin työstäni, mutta molemmista päistä itseni polttaminen vaati veronsa ja sairastuin lopulta burn outiin. Vuonna 2004 tapasin mieheni, jonka myötä asetuin elämään normaalimpaa perhe-elämää ja aloin odottaa poikaamme. Työstressi ja paineet, ihmissuhdeasiat töissä ja rahahuolet kuitenkin painoivat edelleen ja menetin niiden vuoksi usein yöuneni. Olin todella uupunut ja onneton eikä minulla lopulta ollut mitään unelmia tai innovatiivisuutta. Opin kokemuksien kautta, että itsestä huolehtiminen ja onnellisuus on kaikista tärkeimmät asia.
Aloitin vuonna 2011 elämäntaidon valmentajan opinnot Marika Borgin koulutuksissa, lähinnä saadakseni keinoja toimia ja apuja yrityksen johtamisessa, etenkin henkilöstöasioissa. Innostuin aiheesta niin paljon, että opiskelin MB Master Coachiksi ja MB Huippuvalmentajaksi. Koulutuksessa opin ymmärtämään enneagrammista ja ihmisten eri persoonallisuustyypeistä, mistä sain huikeat työkalut itseni johtamiseen! Innostuin aiheesta niin, että jatkoin enneagrammi-ohjaajakoulutukseen. Koulutusten aikana ymmärsin, kuinka tärkeää on päivittäinen hiljentyminen ja opiskelin vielä Mindfulness-ohjaajaksi.
Viimeisinä vuosina ennen Poni-Haan myyntiä vuonna 2014 koin saaneeni hyviä työkaluja sekä itsen,i että yrityksen johtamiseen. Muutin omilleni vuonna 2018, jota seurasi avioero ja uusi enemmän itseni näköinen elämä ja aloin työstää onnellisuutta.
Nautin taas täysillä työn tekemisestä. Sain takaisin elämäniloni ja roppakaupalla uusia unelmia. Koen saaneeni niin paljon työkaluja omaan elämääni, että haluan jakaa osaamistani sitä kaipaavalle, niin hevospiireissä, kuin niiden ulkopuolella.
Suurin kiitos kuuluu kaikille niille sadoille poneille ja hevosille, joita minulla on ollut kunnia ratsastaa. Jokaiselta olen oppinut jotakin.
Äitini, ratsastuksenopettaja Chrisse Fagerström opetti minua alkuun ratsastuksessa, hevosten hoidossa ja käsittelytaidoissa.
Poni-Haassa meillä oli nimekkäitä ratsastuksenopettajia ja kävin ahkerasti mukana ratsastustunneilla.
Pääsin myös usein mukaan Kyra Kyrklundin tunneille Ruskeasuolla. Suoritin koulun TET harjoittelun Kilpatallissa, minulla oli oma kouluhevonen Khan mukana Rusalla.
Veikko Heikkilä alkoi valmentamaan minua ollessani 12 vuotias ja sain myös ratsastaa, kouluttaa ja kisata hänen Dodo ponilla sekä hevosilla. Asferg Kilt oli minulla 5-6 vuotis kaudet ja kisasin sitä 120 tasolle juniorina.
Yhteistyömme Veikon kanssa kesti useita vuosia.
Häneltä opin valtavat määrät esteratsastuksesta, kilpailemisesta ja Veikko oli taitava opettamaan uusintojen ratsastusta pienillä teillä. Opin häneltä myös hyviä hevostaitoja. Veikolle oli tärkeää, että hevoset saivat paljon liikuntaa ja tämän myötä kaikki mun kisa- ja ratsutuksessa olevat hevoset kävelivät mun ratsastuksen ja tarhauksen lisäksi hoitajien kanssa maastossa pitkin ohjin tunnin verran päivittäin.
Olen Veikolle ikuisesti kiitollinen ja lämmöllä muistan häntä.
1985-86 ja 1997 Olin Daan Nanningilla töissä ja oppimassa hevosten kouluttamista, ratsuttamista ja kilpailutusta. Daan on edelleen maailmalla arvostetuimpia hevosasiantuntijoita, valmentaja ja hevoskauppias. Sain ratsuttaa ja kilpailuttaa hurjat määrät nuoria hevosia. Jännää oli, kun maailman huippuratsastajat tulivat katsomaan hevosia ja minä sain niitä esittää heille. Daan otti minut myös usein mukaan, kun hän lähti katsomaan ostettavia hevosia. Opin, mitä ominaisuuksia huippuhevosilta etsitään, miltä tuntuu ratsastaa huippuhevosia ja mitä rakenteellisia ominaisuuksia niiltä vaaditaan.
Hän otti minut myös mukaan katsomaan nuorten hevosten irtohypytystilaisuuksia, joissa hevosten kasvattajat saivat nähdä millaisia jälkeläisiä oriit jättivät. Minulla oli oma Candida hevonen mukana Hollannissa ja kehityimme ratsukkona valtavasti.
1997 olin uudestaan valmentautumassa Daanin luona 3 hevosen kanssa 3 kuukautta (Molli, Chiggis ja Greippi). Silloin vain hoisin omat hevoset ja valmentauduin. Koska tekemistä oli vähemmän, autoin ilokseni tallissa Nielsiä (Daanin poikaa) ja ratsastin lisäksi jonkin verran heidän hevosia.
Henrik Ehrnroothin valmennukseen siirryin, kun Veikko muutti Ypäjälle ja minä Vantaalle. Henkka valmensikin useita vuosia ja häneltä opin hyvää ratsastusta esteitten välissä, hevosten hyppytekniikan kehittämistä ja oman istunnan hyväksi hiomista. Henkka otti minut mukaan kyvyt esiin tapahtumiin ja alkoi kouluttaa minua tuomaroinnin saloihin, johon olin jo saanut hyvän pohjan Veikolta ja Daanilta. Siihen aikaan Suomessa ei ollut irtohypytys tuomarikoulutusta, vaan opimme kisälleinä konkareilta. Henkan jälkeen pari viimeistä vuotta olin Thomas Ehrnroothin valmennuksessa ja hän jatkoi hyvin samoilla linjoilla ja ajatuksilla, kuin edelliset valmentajani.
Morris- kursseille osallistuin ekasta vuodesta asti ratsastajana useita vuosia ja myöhemmin valmentajana. Morris oli ehdottomasti maailman huippuvalmentaja, jos ajatellaan klinikoita, systeemiä, pedagogiikkaa ja ratsastajan opettamista tekniikan ja esteratsastuksen suhteen. Hänen systeemi toimii edelleen ja vaikka Suomessa tällä hetkellä istutaan usein aivan liian paljon satulassa, niin maailmalla on nähty, että Amerikkalainen tyyli = kevyt istunta ja reilumpi laukka, jota jo 1984 ihmeteltiin esim Göteborgin WC kisoissa on ehdottomasti huipulla nopein ja toimivin.
Tom Gordinin valmennuksissa olin ponien ja junioreitten maajoukkueessa. Tomilta opin itsevarmuutta, sain paljon rohkaisua, että olen taitava ja monipuolinen ratsastaja, joka kykenee edistämään erilaisia hevosia.
Tomin ansiosta ymmärsimme, miten tulee toimia, jos haluaa huippuratsastajaksi Suomessa. Kävimme Hollannissa ja ostin ensimmäisen "oman" hevoseni Renaissancen pankkilainalla 14 vuotiaana, pian ostin Candidan myös pankkilainalla ja näitä sitten maksoin omalla työllä tallimestarina ratsastuskoulussamme.
If there is a will, there is a way!!!
Pääsin usein mukaan Jana Wanniuksen senioreitten maajoukkuevalmennuksiin täydennyspaikoille Ypäjälle. Nämä olivat nuorelle ratsastajalle ihan huikean tärkeitä tapahtumia. Sain seurata huippuratsastajien valmennuksia ja mahtavinta oli osallistua myös itse ratsastajana Janan valmennuksiin.

Kouluratsastus on myös ollut lähellä sydäntäni. Äitini piti tärkeänä, jos hyppäät esteitä on sinun myös osattava ratsastaa hevosia "sileällä" ja kisasin esteponeilla myös koulua (melkoisen huonolla menestyksellä kylläkin). Mutta rakastuin sileätyöskentelyyn ja otinkin koulutunteja estetuntien rinnalla koko ratsastusurani aikana.
Suurin vaikuttajani kouluratsastuksessa on ollut Kiki Nyergillä, hän oli Poni-Haassa töissä ja osallistuin useita kertoja viikossa hänen tunneille mun estehevosilla. ROK:illa Kiki ja Kari Haimi olivat meillä opettajina ja Masterilla jälleen Kiki.
Marko Björs, Maarit Raiskio, Kyra Kyrklund, Håckus Wahlman ja Kiki Nybergiltä sain arvokasta oppia hevosten läpiratsastamiseen.
Kun palasin Hollannista kotiin 1986 alettiin muo pyytää esittää hevosia laatuarvostelussa este- ja koulupuolella. Vuosien varrella esitinkin jäätävät määrät 4-vuotiaita. Osaa valmistelin useita kuukausia tapahtumaan ja osan selkään hyppäsin kylmiltään paikan päällä.
Se oli erittäin opettavaista ja olen siitäkin kokemuksesta kiitollinen. Lisäksi minua pyydettiin koeratsastajaksi oripäiville usean vuoden ajan
Kiinnostava kokemus oli myös pariin otteeseen 5-ottelijoitten kansainvälisiin kisoihin päästä koeratsastamaan hevosia, ovatko ne sopivia kisaan. Siinä hypättiin 110cm rata ja hyppäsin 5-7 hevosta, joista sitten annettiin arvio ovatko sopivia.
Kannattaa kehittää omaa ratsastustaitoa!!
Minut huomattiin taitavana nuorten hevosten kouluttajana ja pääsin 19-vuotiaana mukaan Meri Teijon (Minna Meriläisen isän sponsoroimaan)projektiin, jossa tuotiin huippusukuisia nuoria kantavia tammoja Suomeen.
Varsottuaan tammat siirtyivät nuorille lahjakkaille kilparatsastajille koulutukseen ja saimme nämä omaan käyttöön niin, että itse vastasimme kaikista kuluista.
Minulle tuli 4v. tamma Merry Adagio, jonka kanssa yhteistyö kestikin 5 vuotta ja pääsimme menestyksekkäästi 130 tasolle. Kerkesin hypätä yhden 140 luokan, kun se sitten myytiin Susanna Freylle. Sattumien summana ratsutin ja kilpailutin useita Merry tammoja niiden 5-6 vuotiskausillaan 110-130 tasolla. Näitten kanssa oli diili, että Meri Teijo kattoi kulut ja minä ratsutin "ilmaiseksi" mutta sain niin paljon arvokasta oppia ja kokemusta, ettei sitä voi rahassa mitata, WinWin tilanne.
Hevoskasvattaja Anja Lönnholtziin tutustuin Ypäjän vuosinani ja aloin ratsuttaa hänen kasvatteja Celta's hevosia. Niitä kertyi huikeat määrät ja teimme vaihtareita, että meidän kasvatti ponivarsat Poni-Haasta pääsivät Anjan luokse kasvamaan opetusponeiksi. Välillä Anjalle meni myös opetushevosia lomailemaan tai toipumaan ja Anjan nuoret hevoset tulivat minulle ratsutukseen ja kilapilutettaviksi 3-4 vuotiaista eteenpäin.
Chicago II oli minulla 7 vuotta ja olen siitä hevosesta ikuisesti kiitollinen, kuten kaikista muista Celta's hevosista.
Yhteistyömme Anjan kanssa kesti reilu 10 vuotta, kunnes lopetin ratsastamisen. Ystävystyimme Anjan kanssa syvästi ja reissasimmekin välillä ulkomaille lomailemaan ja heppojen astutusreissuille. Anja oli upea ihminen ja olen hänelle kiitollinen niin monista asioista ja myös syvästä ystävyydestämme.
Olen syvästi kiitollinen ihan jokaiselle valmentajalle ja opettajalle joitten tunneille olen elämäni aikana päässyt. Kaikki ovat olleet kannustavia ja todella taitavia valmentajia ja heilläkin on ollut intohimo viedä minua ratsastajana eteenpäin. Eniten olen kiitollinen siitä, että olen saanut ratsastaa useita satoja erityyppisiä ja tasoisia hevosia elämäni varrella, sitä kokemusta ei kukaan saa minulta koskaan pois
.
Nykyään käyn ahkerasti kaikilla koulu- ja esteklinikoilla, joita Suomessa järjestetään. Haluan pysyä ajan tasalla ja myös uudistua opettajana ja valmentajana.
On ihan huikeaa saada jakaa kaikkea sitä oppia, mitä vuosien varrella olen saanut.
Itse lopetin kisaurani suht nuorena lonkkien nivelrikon vuoksi ja halusin keskittyä Poni-Haka Ratsastuskoulun johtamiseen sekä perhe-elämään. Tätäkään valintaa en ole koskaan katunut.
Yrittäjä, Mind Riders - Suski Fagerström, ratsastusvalmennuksia, luentoja ja kursseja eri puolella Suomea vuodesta 2014
Asahi C-Ohjaaja 2021
Liiketalouden ammattitutkinto 2020
EIF Enneagrammiohjaaja 2019
Digituotesuunnittelijan ammattituntkinto 2019
MB Huippuvalmentaja 2018
Mindfulness-työssäohjaaja 2017
MB Master Coach 2015
MB Elämäntaidon valmentaja 2011
Yrittäjän ammattitutkinto 2004
Ratsastuskoulu Poni-Haka Oy:n toimitusjohtaja 1991 - 2014
Vuoden yrittäjä Vantaalla 2005
Ponien estemaajoukkuevalmentaja 2000 - 2004
Master-ratsastuksenopettaja 2001
Finn Derby voitto 1999
Helsingin kauppakorkeakoulun OMA -pienyrittäjäkoulutus 1996-97
A-valmentajakoulutus
(nykyinen II-tason valmentaja) 1996
Ypäjän hevosopistossa ratsuttajalinjan opettaja 1989 -1991
Ratsastuksenopettaja 1987
Kilparatsastaja 1976 - 1999
Älä missaa huikeita tarjouksia ja ajankohtaisia vinkkejä! Tilaa uutiskirjeemme.